Muistelua Murtolasta

Niin, laitan tähän Murtolaan kirjoittamani sattumuksen viimeisiltä puinneilta vuodelta 2012:

Kirjoittaja SS » 10 Syys 2012, 00:41

Istahti 9 tonnin telikärry jyrkkään jokirannasta nousevaan mäkeen. Vieressä oleva tontinomistaja oli kipannut vuosikaudet lehtiä siihen tielle, vaikka syvemmältä löytyi joskus laitettua kivisantaa, niin ei jaksanut enää mennä, ei meinannu Claasilla tulla ylös takaperinkään. Liukasta limaa oli peevelin peeveli. Ja vain sen tähden ettei jaksanut käydä vajaata kärryä välillä tyhjäämässä.

Piti jättää sinne kuorma, peitettävä se on huomenaamulla ja katsottava olisiko millään koneella vetoapua saatavissa. Tiistaina aikaisintaan kerkiää kattomaan sinne. Pitäisi aika pitkä vetoköysi olla, että pääsis tasaselta vetämään. Kattosin kaapeista ja löytyi semmosta propyleeniköyttä, 1900 kp on mitoitus, laittais 40 m kaksinkerroin, sais vedettyä 20 m päästä. Murskekin on noissa ylijyrkissä melko huono, alkaa kaivamaan pyörän alla. Pitäs varmaan stabiloida sementillä joku 25 cm murskekerros sihen ?

Kirjoittaja SS » 10 Syys 2012, 17:05

Päivitystä.

Auringon noustessa nostelemme foortin keularautaan 10 painoa. Kaksi renkaantäyttöpistoolia mukaan ja rautalankaa. Kärry ja lapio mukaan ja pellolle sen kukkupäisen kuorman viereen. Renkaantäyttöpistoolit kiinni takapyörän venttiileihin ja rautalankakoukulla liipaisin pohjaan. Suhisee kiltisti mutta ei liian nopeasti.

Sitten etupainot keulalta toiselle keulalle. Nyt on 440 kiloa yhteensä. Lakki on ihan märkä jo. Jaa paine on 1.1 bar, vielä vaan pois.

Lapio käteen, takki pellolle ja heittämään viljaa kärryn takaosasta naapurikärryyn. Välillä renkaille. 0.8 bar. En ota enempää pois, on jo ihan lysyssä. Tunti jumppaa ja toinenkin. Riittäisikö 3 kuutiota. Päätä rupee särkemään. Onko se ****tutusta vai vaan jotakin rasitusta. Kuivaa viljaa olisi helpompi heittää kun ei tarvii "vuolla" kasasta joka lapiollista.

Foorti viideksi minuutiksi käyntiin nopealla joutokäynnillä, ettei mee kannentiiviste tai jotakin. Kamat ja lapiot heitetään kärryyn ja sitten yritystä. Kolmonen silmään, kierrokset täysille, kääntöjarrut irti, jos alkaa taas kiemurtelemaan, ja menoksi. Nyt jyrkkenee. Alkaa kaivaa. Kaivaa kaivaa, mut kulkee vielä. En helppaa. Vetäköön Tahvanainen sitten sen tuota savesta nahkoineen. Nyt pysyy nokka maassa, savu paksunee, 1900 kierrosta, 1800 kierrosta. Voi he***vetti, ei, ei, ei , no huh-huh, nyt ei putoo enää, svitseri antaa painetta sentään. Liikkuu vielä. Taivas näkyy tuulilasista, nyt loivenee, jeps. Menihän se.

Säästyipä se vinssihinauksen hinta. Ja palstanaapuri kertoi nyt sitten vasta, et se juu sillähän oli isot vehkeet mut sekin jäi tonne ihan alapäähän...kiva nyt vasta sitten tietää, mut ei se foortia pyssäytä 8)